Luonnon monimuotoisuus hupenee maailmassa kiihtyvää tahtia, ja tilanne on vakava. Myös Suomessa katoaa luontoa. Suunta on nyt käännettävä, sillä ihmisten hyvinvointi ja myös talous ovat täysin riippuvaisia luonnosta.
Luontokadon pysäyttämisessä arvoilla, asenteilla ja ajatusmalleilla on iso merkitys. Mitä paremmin ihmisten erilaisia luontosuhteita ymmärretään, sitä paremmat mahdollisuudet Suomessa on löytää luontokatoon laajasti hyväksyttäviä ratkaisuja.
Luonto on tärkeä lähes kaikille suomalaisille
Sitran teettämä kyselytutkimus kertoo, että suomalaisten keskuudessa vallitsee jopa yllättävän vahva samanmielisyys luonnon merkityksestä. Vaikka luonto on monille tärkeä, luontoon liittyvät asenteet, ajatukset, tunteet ja toiminta vaihtelevat: luontosuhteita on siis monia erilaisia.
– Yhtä ainoaa oikeaa suomalaista luontosuhdetta ei ole. Luontokadon pysäyttämisen kannalta on olennaista, että kaikki voivat löytää itselleen sopivia tapoja osallistua luontoa vahvistaviin toimiin omista lähtökohdistaan, Sitran ilmasto- ja luontoratkaisujen johtava asiantuntija Lasse Miettinen painottaa.
Kantar TNS:n toteuttaman kyselyn mukaan suomalaisista 87 prosenttia pitää luontoa erittäin tai melko tärkeänä omassa elämässään ja arjessaan. Vain 12 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei pidä luontoa kovinkaan tai lainkaan tärkeänä. Noin kaksi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Suomalaiset kokevat luonnon itselleen pääosin tärkeäksi taustasta riippumatta. Luonnon pitäminen tärkeänä ei esimerkiksi riipu merkittävästi siitä, kuinka hyvin ihminen kokee tulevansa toimeen taloudellisesti. Myös erot kaupunkien ja maaseudun välillä ovat pieniä. Luonnon tärkeys korostui kuitenkin yli 65-vuotiaiden, naisten sekä korkeasti koulutettujen vastauksissa.
Luonto auttaa palautumaan arjen kuormituksesta
Tulosten mukaan suomalaiset kokevat saavansa luonnosta etupäässä aineetonta hyvinvointia: 65 prosenttia vastaajista kertoo saavansa luonnosta mielenrauhaa ja 62 prosenttia virkistystä sekä energiaa. 56 prosenttia vastaajista kertoi, että luonto auttaa palautumaan ja rentoutumaan.
Myös perinteiset luonnon antimet, kuten marjat, sienet, riista ja kala, ovat tärkeitä 56 prosentille vastaajista. Työtä ja toimeentuloa luonnosta ilmoitti saavansa seitsemän prosenttia vastaajista.
Suomalaiset kokevat tärkeäksi erityisesti lähiluonnossa liikkumisen ja luonnon havainnoinnin arjessa asutuksen keskellä. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia piti näitä erittäin tärkeinä tai tärkeinä.
Luontosuhde on kuitenkin paljon muutakin kuin suomalaisen lähiluonnon kohtaamista. Kun suomalaisilta kysyttiin tärkeimpiä luontotekemisiä, kärjen tuntumaan nousivat luonnon kohtaaminen vaikuttavien luontokuvien kautta (74 % vastaajista) ja kiinnostavan luontotiedon oppiminen tietokirjoista tai luontodokumenteista (73 % vastaajista). Lähes yhtä tärkeää on eri maiden luonnon kokeminen matkoilla (69 % vastaajista).
Peräti 79 prosenttia vastaajista kertoi olevansa jossain määrin huolissaan luonnon tilasta maailmassa. Suomen luonnon tilasta koki huolta hieman harvempi, 58 prosenttia vastaajista.
Suomalaisista 62 prosenttia ilmoitti olevansa valmis muuttamaan kulutus- ja elämäntapojaan luontokadon pysäyttämiseksi. 12 prosenttia ei olisi valmis muutoksiin.
Luontosuhteet murroksessa
Sitra julkaisi torstaina 9.12. myös luontosuhteita ja luontokäsityksiä tutkivan muistion Ihminen osana elonkirjoa – luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. Muistiossa syvennytään muun muassa siihen, kuinka luontosuhteet ja luontokäsitykset vaikuttavat ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemiseen.
Muistio sisältää tutkijoiden ja asiantuntijoiden puheenvuoroja luontosuhteesta. Keskeinen havainto on, että länsimainen käsitys luonnon ja ihmisen erillisyydestä on muuttumassa. Ihminen nähdään entistä useammin riippuvaisena luonnon järjestelmistä, ja tämän myötä luontosuhteemme ovat murroksessa.
– Pelkät käytännön elämäntapamuutokset tai teknologiset ratkaisut eivät riitä ratkaisemaan kestävyyskriisiä. Nyt tarvitaan isoja rakenteellisia muutoksia – mutta nekään eivät toteudu, ellemme ole samalla valmiita tarkastelemaan myös arvojamme ja ihanteitamme. Voisiko ihmisen ja luonnon erillisyyden ajatuksesta luopuminen olla yksi avain ekologisen kestävyyskriisin ratkaisuun? kysyy Sitran Sivistys+-projektin johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.
Näin kyselytutkimus tehtiin:
- Kysely toteutettiin Kantar TNS:n internetpaneelissa 30.8. –10.9.2021
- Kohteena oli suomalainen aikuisväestö (ikäryhmät 18–75), vastaajia oli 2245
- Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 2,1 %-yksikköä (50 % tulostasolla)
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.